Voiko avoimeen yritykseen liittyä kuka tahansa?

Artun ja Juhan kommenteista nousi esille asia, jota emme juurikaan olleet pohtineet: jos yrityksemme on täysin avoin, voiko siihen silloin liittyä kuka vain tekemään mitä tahansa?

Moista konseptia on ainakin yritetty: Artun linkkaamassa postauksessa E Text Editor -ohjelmistoa tekevän yrityksen perustaja Alexander Stigsen kertoo aikeistaan ryhtyä johtamaan yritystään kuin avoimen lähdekoodin projektia.

Stigsenin menetelmässä on kolme askelta:

  1. Lähdekoodi avoimeksi. Mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi ryhtyä milloin tahansa kontribuoimaan ohjelmiston parissa. Myös meidän lähdekoodimme on avointa.
  2. Rakennetaan luottamusmittaristo. Mittariston avulla työntekijät arvioivat jatkuvasti toistensa aikaansaannoksia.
  3. Maksetaan tekijöille korvauksia arvioiden mukaan. Kaikki yrityksen tuotot jaetaan työntekijöille vertaisarvioiden mukaisessa suhteessa.

Alkuperäinen postaus on puolisentoista vuotta vanha. Koitin etsiä sivustolta merkkejä siitä, miten projekti on edennyt, mutta vaikuttaisi siltä, että vaiheen yksi toteutumisen jälkeen on ollut hiljaisempaa.

Hiljentyminen on varsin ymmärrettävää: toimivan luottamusmittariston rakentaminen on haastava urakka. Kuten mainesysteemejä tutkineet Randy Farmer ja Bryan Glass toteavat ansiokkaassa kirjassaan Building Web Reputation Systems, vertaisarviointi asettaa ihmiset sosiaalisesti hankalaan tilanteeseen: mitä jos hyvä ystäväni suoriutuu huonosti, ja tyyppi josta en pidä paremmin? Millaiset pisteet minun tulisi tällöin antaa? Lisäksi tulee koston pelko: jos annan toiselle työntekijälle huonon arvion, tekeekö hän samoin minulle, pienentäen näen palkkashekkiäni?

Nämä kysymykset saattavat olla ratkaistavissa, mutta helppoa se ei varmasti ole. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että metriikat ovat työn alla: yhdessä yrityksen foorumin uusimmista postauksista mainitaan, että tänä syksynä perustetaan täysin uusi avointa mallia noudattava yritys, jonka liikeideana on nimenomaan kehittää luottamusmittaristo-ohjelmistoa. Kesäkuussa lähetetyn postauksen jälkeen uutta tietoa ei kuitenkaan ole foorumille tullut.

Harmillisesti tämä avoin yritys ei myöskään noudata meidän tapaistamme avoimuutta sisäisen viestinnän, kassavirtalaskelmien ym. dokumenttien osalta, joten saitilta ei ole suoraan pääteltävissä, mitä yritys tällä hetkellä puuhailee. Sen GitHub-hakemistosta voi todeta, että koodin tuottamiseen on osallistunut useampia henkilöitä, mutta heille mahdollisesti maksetuista korvauksista ei tietoa ole.

Joka tapauksessa projekti vaikuttaa varsin hienolta, ei voi muuta kuin pitää peukkuja ja toivoa että homma etenee!

Seuraava kysymys kuuluu luonnollisesti, sopisiko vastaava malli meille. Ja miksipä ei sopisi! Olennainen kysymys liittyy luottamusmetriikoihin: onko ne mahdollista kehittää sille tasolle, että toiminnasta tulee mielekästä kaikkien osalta?

E Text Editor on varsin erilaisessa tilanteessa kuin meidän vasta alussa oleva projektimme: se on olemassaoleva yritys, jolla on pitkälle kehitetty tuote. Tämä tarkoittaa, että sillä on myös säännöllisiä tuloja, joista maksaa korvauksia tekijöille. Meillä ei tätä mahdollisuutta toistaiseksi ole.

Jonain päivänä tilanne on kuitenkin toinen. Jos silloin on myös olemassa toimivalta tuntuvia vertaisarviointimekanismeja, voisi hyvinkin olla mielekästä avata myös tämä puoli toiminnastamme kaikille. Se olisi taas uusi askel matkalla kohti aidosti avointa maailmaa.

Yllä käsitellyn E Text Editorin tapauksen lisäksi meille on sadellut myös useita muita linkkejä, jotka kertovat hieman vastaavista konsepteista. Niistä lisää myöhemmissä postauksissa.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

13 Responses to Voiko avoimeen yritykseen liittyä kuka tahansa?

  1. Todella kiinnostavaa jälleen… Tämä inspiroi minuakin taas tuottamaan avoimeksi jotain niitä ajatuksia, mitä meillä muhii pinnan alla.

    HILA toimii Crazy Town (CT) yrittäjäyhteisössä Jyväskylässä ja täällä yhteisön sisällä on erittäin hyvä jakamisen kulttuuri, mutta käytännössä ihmisten kiireiden takia jakaminen jää usein tekemättä (tämä voi olla E Text Editorinkin haaste).

    Eilen CT:llä oli kuitenkin yksi ns. Kaupunginkokous (kaikki yhteisön yritykset vetäytyvät päiväksi järven rannalle jakamaan ja keskustelemaan). Siellä tuli puhetta osakassopimuksista, joita tekin kai pohditte ja yhtäkkiä huomasimme, että kolmella yrityksellä on samaan aikaan omistajuusjärjestelyt päällä ja osakassopimuksia hahmotellaan.

    Riipaisin omia reflektioitani tänne: http://www.openfeedback.org/wiki/Osakassopimus

    Palkkaperusteita olemme funtsineet täällä: http://www.openfeedback.org/wiki/Kaksivaiheinen_maksupolitiikka

  2. Antti says:

    Mahtavaa! :) Osakassopimusten pohtiminen tulee meillekin ajankohtaiseksi kun firmaa aletaan virallisesti perustamaan, joten todella mielenkiintoista nähdä teidän pohdintoja noista (ja samoin maksupolitiikasta). En ole tarkasti tilannetta selvittänyt, mutta tuntuma on, että useimmiten tollaset pidetään yleisöltä jemmassa, mikä vähentää oikean maailman esimerkkien saatavuutta. Esimerkit vois helpottaa omien sopparien laatimista merkittävästi, tarjolla olevien oppaiden lisäks. (Bongasin myös ton TEK:in oppaan teidän wikin linkistä, tänks! :)

  3. Juha Mattila says:

    Äärimmäisen mielenkiintoisia pointteja kaikilta!

    Avoin yritys -sivusto ja siihen linkittyvät tiedot yrityksestänne, jotka tuovat toimintanne kaiken kansan nähtäväksi, on mielestäni hyvin toteutettu. Olette tehneet onnistuneesti avoimen yrityksen lähtökohdan näkyväksi, mistä on mahdollista lähteä rakentamaan sellaista mallia, joka toisi avoimuuden tuomat edut, jotka voivat oikeasti laajentua palvelemaan myös muita, kuin yritystä itseään.

    Lähtökohtaisestihan ihmiset haluavat auttaa. Suurin osa ihmisistä on valmis soittamaan ambulanssin sairaskohtauksen saaneelle / jopa elvyttämään, neuvomaan tietä kysyvälle tai auttaa käyttäjäystävällisen puhelimen suunnittelussa. Mutta eniten ihmisiä motivoi laittaa itsensä likoon silloin, kun se hyödyttää myös heitä itseään. Mitä useammalta tasolta Maslow´n tarvehierarkiasta pystytään ihmisille vastineita tarjoamaan, sitä innokkaammin ollaan todennäköisesti valmiita myös auttamaan.

    Koska kysymys on täydestä avoimuudesta ja siihen liittyvästä crowdsourcingista, tulisi avoimuuden ideologian sen puhtaudessa tarjota vastaus siis myös siihen, miten jokainen crowdsourcingiin osallistuva voisi saada hyötyä annettuun panokseen suhteutettuna. Suuryritykset crowdsourcaavat tuotekehitystään varten parasta osaamista ympäri maailmaa, mutta suurimman hyödyn saajana ovat osakkeen omistajat. Tämä ei voi olla lopulta sellainen malli, jonka ihmiset kokevat mielekkäänä tulevaisuudessa. Mutta se kysymys, voiko kuka tahansa liittyä avoimeen yritykseen…mielestäni kaikilla ei voi olla yhtäläistä vaikutusvaltaa kaikkiin asioihin, mutta miksei kaikki voisi olla läpinäkyvää kaikille?

    Ehkä tuo vertaisarviointiin/työsuoritteisiin perustuva malli on sitä tulevaisuutta, jollaiseen avoimen yrityksen ideologia lopulta tähtää. Näkisin kuitenkin, että evoluutiossa on myös olemassa välivaiheita, jotka ovat lähempänä sitä reaalimaailmaa, jossa tällä hetkellä elämme.

    Jos lähdetään siitä, että ensinnäkin yrityksestä pitäisi olla kaikki tieto vapaasti saatavilla ko. verkkoyhteisölle, voiko kaiken tarvittavan tiedon saada jokaisesta asiasta verkossa sellaisessa muodossa, että ihminen voi tehdä tarvittavan nopeasti sellaisia päätöksiä, jotka vievät asioita oikeasti eteenpäin? Ja saako tiedosta tarvittavan kiinnostavaa/viihdyttävää, jotta mahdollisimman iso määrä ihmisiä osallistuisi crowdsourcingiin?

    Ja mitkä ovat ne verkkotyökalut, joilla voidaan tehdä sellaisia päätöksiä/asioita, jotka vievät asioita eteenpäin? Liiketoiminta on tällä hetkellä niin paljon kiinni reaalimaailman kohtaamisissa ja siitä energiasta, jotka keskeiset henkilöt laittavat peliin, että täysin crowdsoursattu liiketoiminta ei ole mielestäni käytännössä mahdollista. Tai no, onhan sen suuntaisia esimerkkejä jo. Esimerkiksi Cisco toteuttaa aika hyvin vertaisarviointiin perustuvaa systeemiä toimissaan ja kehittää varmasti työtapojaan edelleen tähän suuntaan.

    Osakkuusasiathan ovat vielä aivan oma lukunsa. Poikolan linkit olivat mielenkiintoisia. http://www.cutefund.com ja http://www.kickstarter.com -palvelut kannattaa käydä myös tsekkaamassa. Jos yrityksiä voidaan vapaasti rahoittaa tällaisten verkkosovellusten avulla, on varmaan ajan kysymys, että toiminta linkitetään osakkuuksiin, vähintäänkin b-osakkeisiin ilman äänivaltaa.

    Erityisesti ohjelmistokehitys sekä muut web -maailmaan liittyvät kehitysprojektit (ks. http://www.openinnovators.net) ovat tietysti luontevampi ja helpompi toteuttaa tällaisella menetelmällä, kuin esimerkiksi uuden ravintolaketjun perustaminen. Mutta vastaukset ovat olemassa nykyisten web -työkalujen avulla aivan millaiseen projektiin tahansa. Pitäisi olla vain tahtoa ja energiaa viedä kehitystyö eteenpäin.

    Me haluaisimme Reality Creating Mediassa kovasti rakentaa verkkosovelluksen, jonka avulla voisi kuka tahansa osallistua läpinäkyvien, yhteisöperustaisten yritysten toimintaan. Siihen on kuitenkin vielä matkaa edessä ja paljon haasteita. On erittäin hienoa havaita, että tämä ajatusmaailma on saanut tuulta purjeisiin! Uskon, että kaikkien meidän, jotka näiden asioiden parissa toimimme, kannattaisi tehdä vahvaa yhteistyötä asian parissa.

    Hienoa jätkät!

  4. Hei,

    Tämähän herättää keskustelua, mikä jo osoittaa avoimuuden toimivan tällä hetkellä.

    Juha ”jotta mahdollisimman iso määrä ihmisiä osallistuisi crowdsourcingiin?”

    Aina ei välttämättä ole tavoitteena, että mahdollisimman suuri joukko osallistuisi, vaan, että kiinnostuneilla, vaikka pienemmälläkin porukalla, on mahdollisuus osallistua. Mutta vaikka kukaan ulkopuolinen ei osallistuisi mihinkään, niin siltikin avoimuus auttaa…

    Itse olen verrannut avoimuutta yleisenä ”default” -toimintatapana koneen öljyyn, joka vähentää kitkaa. Tässä ajatuksena, että nykyajan verkostoituneessa yhteiskunnassa jokainen organisaatio ja toimija on osa kokonaisuutta ja useinmiten umpioon eristettynä täysin hyödytön. Ja organisaatioiden välisessä toiminnassa kitkaa kannattaa vähentää.

    Tämä on siis hieman eri lähtökohta, kuin crowdsourcingissa, jossa ajatuksena on, että massojen työpanos tai viisaus kootaan yhteen tuotannon tekijäksi. Yrityksellä voi olla siis tuotannon tekijät täysin omassa hallussaan, ei mitään tarvetta crowdsoursaukselle, mutta silti se voi hyötyä avoimuuden periaatteesta pystyessään kitkattomampaan toimintaan muiden ihmisten ja organisaatioiden kanssa.

    • Juha Mattila says:

      Kiitos kommentistasi Antti!

      Hyvään kohtaan tartuit! :)

      Tietysti, kun puhutaan siitä, että jonkun pitää ehdottomasti ja aina olla näin tai noin, ollaan yleensä metsässä. Avoimuuden kulttuurin esiinmarssihan on yksi ilmentymä siitä, että asiat voivat muuttua hyvinkin kiinteinä pidetyistä arvoista ja asenteista joksikin, mitä ei kukaan olisi voinut aikaisemmin uskoa. Avoimuudesta on tottakai hyötyä sellaisenaankin ilman, että yleisölle annetaan mahdollisuutta vaikuttaa suoranaisesti prosesseihin.

      Mutta siis avainkysymyshän on, kuten tekstistäsi johdattelin, että pitääkö mahdollisimman monen osallistua crowdsourcingiin eli onko kaikkien pystyttävä vaikuttamaan siihen todellisuuteen, minkä he näkevät jostakin kokonaisuudesta?

      Mikäli ”tyydytään” vain siihen, että todellisuus on läpinäkyvää kaikille esim. yrityksestä, ollaan edelleen siinä asiakas-yritys -suhteessa, jossa ainoa tapa vaikuttaa on tehdä moraalinen liike: ”olenpas ostamatta heidän yrityksensä tuotetta, koska he eivät toimi eettisesti” tai päinvastoin.

      Itse uskon siihen ideologiaan, että ihmisten pitäisi ehdottomasti voida vaikuttaa asioihin. Pelkkä läpinäkyvyys ei riitä pitkässä juoksussa. Jos mietitään vaikkapa tätä kotiplaneettaamme ja näitä huikeita haasteita, joita seuraavat vuosikymmenet tuovat. Siihen tarvitaan ihmeitä, jonka voisi ihmiskunnan majoriteetti vaikuttaa, kun voimavarat suunnattaisiin oikein. Eli tietohan asioista on jo saatavilla lähes kaikkialla maailmassamme. Mutta, koska ei ole riittävän hyviä työkaluja rivikansalaiselle vaikuttamaan asioihin, kuin tehdä henkilökohtaisia valintoja tai liittyä kansalaisjärjestöihin, ei tarvittavan nopeita muutoksiakaan hevillä saada aikaan.

      Aika suureelliseksi menee, mutta kuten sanoit, ”jokainen organisaatio ja toimija on osa kokonaisuutta”. Itse olen sitä mieltä, että data pitää pyrkiä muuttamaan sellaiseksi, että aivan tavallinen tallaajakin voi halutessaan arvioida, mikä on oikein. Ja ihmisiä pitää pyrkiä kannustamaan olemaan kiinnostuneita asioista käyttäjäystävällisyyden keinoin. Esim. Harkimon Diili on varmasti lisännyt ihmisten kiinnostusta liike-elämästä ja siihen liittyvistä asioista, vaikka sitä ei voida ihan oikean elämän peilinäkään pitää. Datan voi aina halutessaan tehdä niin vaikeaselkoiseksi, että vaikka käytännössä olisit läpinäkyvä, voit silti toteuttaa tiedon pimittämistä.

      Ja yrityksen strategiaakin ajatellen ihmisten liittäminen oikeasti toimintaan on paljon vahvempi tapa saada asiakas-, tai työntekijäuskollisuutta, kuin pelkkä teesi: ”olemme avoin ja läpinäkyvä yritys”. Osittain tämänhän vuoksi yrityksissä ollaan hädissään opettelemassa, miten tavallisten ihmisten kanssa chattaillaan verkossa.

      • Juha:

        Avoimuus = läpinäkyvyys : osallistuminen : yhteistyö

        Olen aikanaan lainannut ja hahmottanut avoimuutta Obaman hallinnon teeseistä tutulla jaottelulla (Transparency-participation-collaboration), jossa läpinäkyvyys on pyramidin pohja, jonka päälle voidaan rakentaa osallitumismahdollisuuksia ja huippuna on aito yhteistyö. En enää löydä alkuperäislähdettä kuvaan, mutta olen uudelleen piirtänyt pyramidin tänne:

        http://www.slideshare.net/apoikola/avoin-data-avoin-yhteiskunta

        Kalvo 2/18 Teesit ilman kuvitusta täällä: http://www.whitehouse.gov/the_press_office/TransparencyandOpenGovernment

        Nähdäkseni yritystoiminnan valtavirrassa ollaan ottamassa ensiaskeleita edes läpinäkyvyyden suhteen, mutta epäilemättä tämä Kassi-porukka tavoittelee jo kokonaisvaltaisempaa avoimuutta, joka rakentaa osallistumista ja yhteistyötä läpinäkyvyyden päälle.

        • Juha Mattila says:

          Todella hyvän näköistä matskua! Olet näköjään pohtinut näitä asioita paljon.

          Periaatteessa se kuvaa yksittäisen ihmisenkin perusluonnetta aika hyvin. Jos sinut käsketään tekemään jotain, mutta ei perustella miksi, niin se ei hirveän motivoivaa ole. Jos taas sinulle kerrotaan, miksi joku asia tehdään, se motivoi jo paljon enemmän. Mutta sitten, kun pääset itse osallistumaan asioiden miettimiseen ja jopa päättämään, mitä tehdään, se onkin jo lähes motivoitumisen huipentuma.

          Tiedätkö http://www.uusikultakausi.com -sivuston? Siellä on mielenkiintoinen kirjaprojekti, jonka edistymistä kannattaa seurata aiheeseen liittyen. Avoimesta yrityksestäkin kandeis ehkä kirjailijoille vinkata.

          • Joo uusi kultakausi on ollut raadarissa jo jonkin aikaa, mutta seuraaminen on jäänyt vähälle. Mikäs kirjaproggis siellä, ei ainakaan viimeisimmässä blogauksessa ollut?

        • Antti says:

          Hei hyvää keskustelua täällä! Ja mielenkiintoisia linkkejä puskee tiukempaa tahtia kuin ehtii lukea. :) Toi on mustakin kyllä hyvä hahmotus toi pyramidi. Avoimuudessa on selvästi eri tasoja ja pelkkä ”Avoin yritys” ei vielä kerro onko avointa data, osallistuminen vai kenties molemmat. Pyramidi kuvannee hyvin myös järkevää rakentamisjärjestystä. Fiksu osallistuminen ei ole mahdollista jos tietoa ei ole saatavilla. Avointa yritystä rakennettaessa lähdetään siis myös liikkeelle toiminnan läpinäkyvyydestä. Seuraavaksi toki houkuttaa jonkinlaisen osallistamisen mahdollistaminen, mikä toivottavasti johtaa oikeaan yhteistyöhön. :)

          Tietyllä tapa itseasiassa jo nämä blogikommenttien keskustelut ovat osallistumista, jolla voi olla hyvinkin selkeitä vaikutuksia päätöksiin ja toimintaan. Vaikka kommentoijilla ei vielä ole virallista äänivaltaa, niin eipä ole vielä virallista yritystäkään olemassa. Ja sen syntyä pohjustavaan ajatustyöhön täällä esiin tuodut pointit vaikuttavat varmasti.

  5. Juha Mattila says:

    Antti P,
    Uusi kultakausi taitaa siis käsitykseni mukaan olla itsessään juuri se kirjaprojekti.
    Tsekkailin Antti P sinun blogikirjoituksiasi. Todella mielenkiintoisia ajatuksia. Olisi mukava törmätä jossain tilaisuudessa ja jutella lisää aiheesta.

    Molemmat Antit,
    Varmasti avoimuuteen liittyy monenlaista tasoa ja teoriaa. Ja ultimate-totuus todennäköisesti on, että avoimuus vie joka tapauksessa asioita eteenpäin ja lisää ihmisten hyvinvointia. Aika hurjalta tuntuu seurata sitä maailmaa, jossa esim. Pohjois-Korea elää, vaikkakin hirveän moni asia siellä on huomattavasti paremmin, kuin monessa muussa maassa osittain ehkä juuri tämän tapaisen hallinnon ansiosta.

    Sinänsä en itse osaa sanoa vielä tuhannen varmasti, mikä olisi paras tapa avoimuudessa, vaikka itselläni voimakas visio siitä onkin. Ehkä jonkinlainen vuorovaikutus ja sen huomioiminen sinänsä yrityksen toiminnassa on tämän päivän tapa, johon kannattaa pyrkiä. Tähän Juhon ja Antin sivusto on jo nyt luonut mielestäni sellaisen ilmapiirin.

  6. Moi Juha M. todella mielelläni tapaan sinua ja muita avoimen yrittäjyyden ihmisiä. Toinen Antti on tulossa ensiviikolla Tampereelle, mihin olen organisoimassa tällaista: http://www.mahdollista.fi/nettiajan-kansalaisyhteiskunta-leiripaiva/

    Yksi mielestäni avoimeen yrittäjyyteen liittyvä konsepti, josta täällä ei kai vielä ole ollut puhetta on HUB -verkosto, joka tuo yrittämiseen avoimuutta fyysisen jaetun työtilan kautta. Itse esim. asun ja työskentelen Jyväskylässä, mutta aika usein reissaan Helsinkiin ja HUB Helsinki on siellä kotipesäni.

    http://helsinki.the-hub.net/public/

    • Juha Mattila says:

      Joo tiesinkin tuosta Tampereen tilaisuudesta. Harmittaa, kun ei pääse osallistumaan. Siellä on tosi mielenkiintoisen näköistä huttua tulossa.

      Olimme itse asiassa Hub Helsingissä viime tiistain aamukahveilla puhumassa omasta palvelustamme ja siellä oli jyväskylän tiimiakatemiastakin joitakin paikalla. On siis tuttu mesta!

      Oletko muuten paikalla huomenna Rake -salissa (Onko avoimessa tiedossa bisnestä)? Sinne on itsellä tarkoitus osallistua.

      • Tulen kaupunkiin vasta päiväjunalla, joten Rake-salin juttu jää väliin, mutta sinne on menossa mm. Peter Tattersall, jota olen houkutellut mukaan avointen yrittäjien kasvavaan joukkoon.

        Peter on perustamassa firmaa Veropuu -idean kaupallistamiseen. Nappaa hihasta, jos näet tilaisuudessa ja kerro terveisiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>